Uudistumishaasteet näkyviin – lopeta aivojen alikäyttö!

Tunnistetaanko sinun organisaatiossasi uudistumishaasteet riittävän hyvin?

Yhteistyökumppanini Ossi Aura avasi  7.4.21 LinkedIn-keskustelun itseohjautuvuuden johtamisesta ja uudistumiskyvystä. Taustalla oli oma LinkedIn-päivitykseni liittyen tulevaan 14.4. yhteistyössä Management Institute of Finlandin kanssa järjestettävään maksuttomaan Uudistumiskyky kuntaorganisaation strategisena menestystekijänä -webinaariin. Tavoitteenani oli kuunnella kuntajohtajien näkemyksiä ja uudistumiskyvyn johtamiseen liittyviä kehittämistarpeita.

Tiivistin LinkedIn-keskustelusta syntyneet ajatukset ja nostin muutaman näkökulman mukaan sekä tähän kirjoitukseeni että ensi viikon webinaariin.

Vähemmän on enemmän -haaste. Taloudellisiin resursseihin kohdistuvat paineet haastavat organisaatiot tuottamaan enemmän valmista pienemmällä resurssilla. Talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää paitsi talousosaamisen päivittämistä myös kehittämisosaamisen kasvattamista.

Oppimisen nopeuttamisen haaste. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa taidot ja tiedot vanhentuvat aiempaa nopeammin. Perinteinen hierarkiapohjainen oppimismallimme olisi hyvä päivittää moderniin jatkuvaan oppimiseen ja yhteiskehittämiseen pohjautuvaan oppimismalliin mm. oppimisen vaikuttavuuden kasvattamiseksi, työssäoppimisen lisäämiseksi ja koko organisaation kehittämispotentiaalin lunastamiseksi.

Esihenkilöiden perustehtävän päivittämishaaste. Miten rakentaa onnistumisen edellytykset kuntaorganisaatioiden esihenkilöille muutoksen ja uudistumisen johtamisen tueksi? Talouden, toiminnan, vuorovaikutuksen ja asiakasnäkökulman rinnalle tarvitaan esihenkilön kykyä johtaa työyhteisönsä oppimista ja kehittämistaitoja.

Aivojen alikäyttö -haaste. Henkilöstötuottavuuden kehittämispotentiaali Suomessa on miljardiluokan kysymys. Kuntaorganisaatioissa ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa resurssitehokkuuden kasvattamisen nimissä ajaudutaan parhaimmillaan rutiinirakkauden ja olen vain täällä töissä värittämään organisaatiokulttuuriin. Pahimmillaan aivojen alikäyttö johtaa krooniseen inhimillisen pääoman haaskaamisen kierteeseen, jossa työyhteisön hiljaisen tiedon ja käytännön kokemuksen hukkaamisesta tulee uudistumisen ja muutosjohtamisen betonitulppa.

Henkilöstötuottavuushaaste. Miten teidän strategiassanne on huomioitu investoinnit henkilöstötuottavuuteen? Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimuksessa todettiin, että Suomessa hyvällä johtamisella voidaan saavuttaa yli 9 miljardin tuottavuusloikka.

Arvoisa päättäjä, kysymys sinulle: Milloin haluat ottaa oman osuutesi henkilöstötuottavuuden kakusta?

Jaa tämä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *