Uudistumiskyky kilpailueduksi?

Taas se alkaa…

Strategiakausi lähestyy ja jotain pitäisi keksiä…

Ei nyt ainakaan tehdä mitään uutta…

Etäkalvotulva ja hiljainen vaivaantuneisuus kryptisten kaavioiden keskellä…

Kuulostaa vähän liiankin tutulta. Korona on saanut monet organisaatiot pelaamaan varman päälle ja poteroitumaan vanhoihin, tuttuihin ja turvallisiin toimintamalleihin. Maailman muuttuessa katse kääntyy pahimmillaan peräkammarin perintökalleuksiin (lue: perinteisen johtamiskulttuurin käskyvaltatraditioihin) tekemällä tehokkaammin vanhoja asioita vanhalla tavalla.

Mistä löytyisi tarvittava rohkeus ja irtiottokyky vanhoista kaavoista ja strategiaprosessien rutiinirakkaudesta irrottautumiseen?

Tiimioppiminen ja uudistumiskyky on tänä syksynä yhä useamman jatkuvasta oppimisesta kiinnostuneen organisaation johtoryhmän agendalla. Tässä 5 kysymystä asiasta aidosti kiinnostuneille:

1. Uudistumiskyky strategisena kilpailuetuna. Haluatteko rakentaa uudistumiskyvystä kestävän kilpailuedun osaksi organisaationne joka päivästä toimintaa?

2. Uudistumiskyky liiketoiminnan kestävän kasvun veturina. Ovatko teidän asiakkaanne valmiita maksamaan nykyosaamisenne lisäksi myös kyvystänne uudistua, innovoida ja kasvattaa jatkuvasti asiakasarvoa? Tässä uudistumiskyyn panostaneiden edelläkävijäyritysten uunituoreita case-esimerkkejä Teknologiateollisuuden VALO 2021-projektin julkaisusta: https://teknologiateollisuus.fi/fi/tyomarkkinat/valo-valahdyksia-tyokulttuurin-tulevaisuuteen

3. Uudistumiskyvyn johtaminen. Ovatko teidän organisaation johtoryhmä ja esihenkilöt valmennettu johtamaan oppimista, työn kehittämistä ja uudistumista osana joka päiväistä työssä oppimista? Tässä esimerkki Nivoksen 2020 vuosikertomuksesta:https://www.nivos.fi/artikkeli/meilla-turhien-toiden-karsiminen-tarkoittaa-tyohyvinvointia-ja-parempaa-asiakaspalvelua

4. Uudistumiskyky-analyysi. Onko teidän organisaation uudistumiskyky analysoitu tieteellisellä tutkimusmenetelmällä ja tulkittu tavoitteellisiksi toimenpiteiksi johtamisen, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden mittareilla? Tässä yksi esimerkki yhteistyökumppanini, tuottavuustutkija ja johtamisen asiantuntija Ossi Auran kirjoittamana: https://www.ossiaura.com/auran-faktat-blogi/category/uudistumisanalyysi

5. Uudistumiskyky ja inhimillinen pääoma. Ovatko teidän organisaation työntekijät, asiantuntijat ja johtajat tietoisia aineettoman pääoman, ammattiylpeyden ja arvostavan johtamisotteen vaikutuksista kannattavuuteen? Tässä hyvä esimerkki Hiltiltä henkilöstökokemuksen arvosta: https://greatplacetowork.fi/blogit/hilti-suomi-kohti-pitkaaikaisia-kumppanuuksia-ja-erilaistavaa-asiakaskokemusta-tyontekijakokemuksen-kautta/

Sain viime keväänä ilon olla mukana TYÖ2030-hankkeen FET- nopeat asiantuntijaverkostot projektissa. Omassa työryhmässäni oli huippuosaamista, näkemyksellisyyttä ja yhteiskehittämisen tahtoa vaikka muille jakaa. Syksyllä saadaan kuulla lisää keinoista, joilla uudistetaan kestävällä tavalla suomalainen työelämä kasvun ja kehittymisen polulle kohti seuraavan vuosikymmenen menestystä. Mikäli tulokset tai kysymykseni herättivät kiinnostusta, laita viestiä tai soita. Laitetaan yhdessä uudistumiskyky kuntoon konkreettisilla keinoilla.

Jaa tämä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *