S-ryhmällä on nyt inhimillisen pääoman vuoro loistaa

Päivän pysäyttävin uutinen oli S-ryhmän henkilöstöjohtajan Susa Nikulan tekemä LinkedIn-päivitys

Erinomainen päätös rajoittaa etäpalaverit 50 minuuttiin toimii esimerkkinä rohkeaan kasvuun ja uudistumiseen tähtäävästä johtamiskulttuurista, jonka keskiössä on ajatteleva, oivaltava ja hyvinvoiva henkilöstö. 2020-luvun menestyminen on yhdistelmä operatiivista tehokkuutta ja ihmiskeskeistä jatkuvan oppimisen kulttuuria. S-ryhmä on panostanut vuosikymmenen pääosin operatiiviseen tehokkuuteen.

Onko nyt inhimillisen pääoman vuoro loistaa? Innostuin pohtimaan päätöksen käytännön hyötyjä organisaation menestyksen ja kasvun näkökulmasta, mitä meillä on lupa odottaa kaikissa organisaatioissa palaveritahdin hidastamisen seurauksena.

 1)    Aivojen hyötykäyttö lisääntyy. Jokaisella etätyöläisellä on tuoreessa lihasmuistissa tilanne, jossa aivojen vastaanottoluukut yksinkertaisesti sulkeutuvat liiallisen tieto- ja käsitetulvan puristuksessa. Varmistamalla riittävän palautumisajan aivoergonomia paranee ja ajattelun laatu lisääntyy. Lisää tutkimustietoa aivojen hyötykäytöstä löydät TTL:n artikkelista täältä

2)    Osallistuminen helpottuu. Etätyöpalaverimaratoni ilman lepotaukoja on kuin huonosti käsikirjoitettu näytelmä, jonka pääosan esittäjä ei välttämättä tiedä tai tiedosta, kuinka monta katsojaa on paikalla aidosti läsnä olevana ja henkisesti osallistujakelpoisena. Toki kahvilla voi aina doupata seuraavaa puoliaikaan asti…

3)    Oivaltamisen määrä lisääntyy. Muutostarvetta näkyvissä? Oppiminen tapahtuu jo nyt enimmissä määrin työpaikoilla, työtä tehdessä ja työn kehittämismahdollisuuksiin tarttumalla. Pysähtymällä säännöllisesti etäkokouksien välissä syntyy tilaa reflektoinnille ja oivalluttavien kysymysten käyttämiselle. Miksi hiljentäminen kiihdyttää kasvua ja lisää oppimisen vauhtia? Esimerkin voit lukea Kalervo Laaksoharjun kirjoituksesta täältä

4)    Toimeenpanokyky kasvaa. Toimeenpanokyky tulee kasvamaan merkittävästi, kun asioita ehtii jäsentämään, priorisoimaan ja suunnittelemaan ennen toteutusta sekä oivaltamaan oleelliset jatkoaskeleet ennen kuin seuraava etäsessio pyyhkii syntyneet ajatukset ja parannusideat ja ne siirtyvät hukan ja kadotuksen valtatielle.

5)    Työn kehittämismahdollisuudet parantuvat. Yksi parhaista keinoista parantaa henkilöstötuottavuutta on pyrkiä kohti itseohjautuvuutta. Robottien lailla etäpalaverista toiseen marssiva työntekijä häviää tuottavuudessa 100–0 itseohjautuvuuden johtamisen salaisuudet ja parhaat käytännöt oivaltaneelle kollegalle, jonka työhyvinvoinnin ytimessä on kyky ja rohkeus kehittää omaa työtä. Itseohjautuvuuden johtamisesta löydät Ossi Auran tutkimustietoa täältä

6)    Kadonneen ammattiylpeyden palautuminen on yrityskulttuurin muuttumisen merkki. Jatkuvan kiireen riivaama työyhteisö kadottaa helposti työn merkityksen ja kipinän työn laadukkaaseen tekemiseen. Etäpalaverin tauottaminen mahdollistaa työnhallinnan tunteen lisääntymisen ja sitä kautta riittämättömyyden tunteen poistumiseen. Kadonneen ammattiylpeyden metsästyksestä voit lukea lisää omasta kirjoituksestani täältä.

Jaa tämä:

4 kommenttia artikkeliin “S-ryhmällä on nyt inhimillisen pääoman vuoro loistaa”

  1. Jukka Suvitie

    Hyvä Jalmari, hienoa.
    Itseohjautuvuus ja nuo muutkin toimivat hyvin, jos porukka tietää suunnan ja pääsee vaikuttamaan siihen yhdessä. Ilman strategiapanosta itseohjautuvuudesta tulee yksinohjautumista.

    1. Jalmari Eklund

      Kiitos kommentistasi Jukka!
      Strategia toteutumisen edellytyksenä on yksilön näkymä niihin hyötyihin, jotka hän saavuttaa sitoutumalla yhteisiin tavoitteisiin. Mitä paremmin strategiasta on löydettävissä yksilötason työn merkitys, arvokkuus ja palvelutehtävän tärkeys, sitä suurempi vaikuttavuus itseohjautuvuudellakin voidaan johtajuutta kehittämällä saavuttaa.

  2. Anders Starck

    Näin käytännönläheisellä rajoituksella S-ryhmä aikaansaa varmasti isotkin hyödyt.
    Erinomainen jatkoteksti ja hyvät linkit!
    Tärkeää nostaa esille, kiitos Jalmari!

    1. Jalmari Eklund

      Kiitos kommenteistasi Anders!
      Pyrin perustelemaan omat kantani poikkeuksetta joko kokemusasiantuntijuudella tai tutkitulla tiedolla. Työelämän muuttuessa tarvitaan yhä enemmän aikaa laadukkaalle ajattelulle vauhdikkaan tekemisen ohella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *